Mikä on inflaatio ja miksi sillä on väliä?

  • tehnyt

*Postaus sisältää affiliate-mainoslinkin Nordnettiin.

Ihan liian usein heitellään ilmoille, että ”inflaatio nakertaa säästöjäsi 3% vuodessa”. Vaikka väitteen taustalla on totuuttakin, moni ei tunnu ymmärtävän, mikä inflaatio oikeasti on ja mistä sen prosenttiluku oikein tulee. Käydään nyt läpi neljä yleistä (osittain virheellistä) väitettä ja selvennetään, mikä ihme inflaatio, kuinka suuri se on ja miksi sillä on väliä.

”Inflaatio on 3%”. Inflaatio määritetään prosentuaalisesti, mutta inflaation yhteydessä olisi myös ihan hyvä puhua, että minkä alueen tai ajan inflaatiosta on kyse. Esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilla julkistetaan kuukausitasolla inflaatio Suomessa, kun taas muilla mailla ja alueilla on omat inflaationsa, joita voidaan seurata. Esimerkiksi lokakuussa 2020 inflaatio oli 0,2% Suomessa. Vastaavasti koko euroalueen inflaatio oli saman kuun aikana -0,3% (jolloin puhutaan inflaation vastakohdasta deflaatiosta). Vuonna 2019 Suomessa keskimääräinen inflaatio oli 0,9% ja vuoden 2020 keskimääräinen inflaatio tulee mitä luultavammin jäämään edellisvuottakin alemmas. Jos siis joku heittää ilmoille, että ”inflaatio on 3%” hän puhuu luultavasti (välillä myös tietämättään) USA:n kokemasta inflaatiosta ja koronan vaikutusten vuoksi tämäkin ennuste on yläkanttiin. USA:n alueella on siis ihan omanaan laskettava inflaatio, joka on viime vuosina pysynyt korkeammalla kuin euroalueella.

”Inflaatio kasvaa joka vuosi”. Inflaatio ei ole mikään tuulesta temmattu numero. Inflaatio määritellään erilaisten mittareiden, esim. kuluttajahintaindeksin, avulla. Kuluttajaindeksi kuvaa, kuinka paljon ja mihin suuntaan kotitalouksien kustannuksiin vaikuttavat hinnat kehittyvät. Tämä siis tarkoittaa sitä, kuinka esimerkiksi ruuan ja muiden elinkustannusten hinta muuttuu ajan kuluessa, mikä taas näkyy ihan kenen tahansa elämiskustannuksissa. Jos inflaatio on korkea, hinnat nousevat nopeasti ja ihan vaan elämisestä yleensä tulee kalliimpaa. Inflaatio ei kuitenkaan toimi niin, että kaikki hinnat nousisivat sen 1% vuodessa, vaan jotkin hinnat laskevat ja jotkin hinnat nousevat, mutta inflaatio kertoo vaikutuksen kokonaisuudessa. Vaikka esimerkiksi bensan hinta laskisi huomattavasti jonakin vuonna (mikä laskisi inflaatiota), voivat muiden elämiseen tarvittavien asioiden hinnat taas nousta (mikä nostaa inflaatiota), mikä voi silti johtaa siihen, että inflaation mukaisesti elämisen kustannukset ovat vuoden aikana nousseet vaikka sen 1%. Inflaatio kuitenkin vaihtelee siis joka vuosi ja nyt esimerkiksi vuonna 2020, se tulee mitä luultavammin laskemaan edellisestä vuodesta.

”Inflaatio syö tilillä seisovan rahan arvoa”. Käytännössä kyllä, mutta salakavalammin kuin moni ajattelee. Se ei siis tarkoita, että tilillä seisovasta rahasta miinustettaisiin joka vuosi inflaation verran rahaa tai säilötyistä seteleistä käytäisiin repäisemässä kulma irti. Inflaatio ei siis vaikuta rahaan määrällisesti, vaan se kertoo rahan arvosta – eli mitä samalla määrällä rahaa saa jonain toisena aikana. Käytännössä, jos laitat yhden euron säästöön vuoden ensimmäisenä päivänä ja ostat vasta seuraavan vuoden ensimmäisenä päivänä tällä eurolla jotain, saat sille kuluneen vuoden inflaation verran vähemmän vastinetta.

Käytännössä siis saatat muistaa esimerkiksi vuosituhannen alusta Muumi-tikkarit, jotka maksoivat 5 senttiä. Nykyään samoista Muumi-tikkareista maksat kaupassa 20 senttiä. Inflaatio syntyy siis tällaisesta hintojen nousuista. Mitä tämä sitten tarkoittaa rahoille, jotka vain ovat tililläsi tai säästöpossussa säästössä, etkä käytä niitä mihinkään? Inflaation vuoksi pelkästään säästetty raha menettää siis arvoaan – ensi vuonna tai 10 vuoden kuluttua et saa säästämälläsi rahalla enää samoja asioita kuin saisit tänä päivänä, koska inflaation myötä hinnat ovat nousseet. Esimerkiksi, jos olisit maksanut jostain 100 euroa vuonna 2002, olisit tarvinnut samaa ostosta varten 126 euroa vuonna 2019. Jos haluat itse laskeskella inflaation vaikutuksia, voit tehdä sen Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimella.

”Inflaation vaikutuksilta ei voi välttyä”. Totta siinä mielessä, että et voi itse vaikuttaa siihen paljonko ruoka, bensa tai asuminen maksavat. Omaa varallisuuttaan voi kuitenkin pyrkiä pelastamaan inflaation vaikutuksilta. Esimerkiksi jos varallisuuteesi kuuluu asunto kasvavasta kaupungista, jossa asuntojen hinnat nousevat, asunnostasi myymisestä saatava hinta ei ole suoraan inflaation vaikutuksen alainen, koska sen arvo samalla kasvaa. Jos taas myisit asunnon ja ottaisit rahat tilille seisomaan ilman korkoa, rahan arvo pienenisi ajan ja inflaation myötä, koska raha ei tekisi tuottoa. Tämän vuoksi omille säästöille, joiden ei tarvitse olla välittömästi saatavilla, kannattaa pyrkiä saamaan tuottoa. Tuottoa voi hakea säästötileiltä, mutta niidenkin korot ovat nykyään niin matalia, että ne hädin tuskin päihittävät inflaation vaikutukset. Muita mahdollisuuksia on rahan sijoittaminen eri tavoin, esimerkiksi osakkeisiin ja rahastoihin. Vaikka sijoittaminen saatta tuntua pelottavalta, kannattaa sitä silti harkita. Jos saat rahastolla esimerkiksi 7% vuosittaista tuottoa, jää säästämäsi ja sijoittamasi raha vielä voitolle inflaationkin jälkeen.

Nordnetin kautta voit sijoittaa rahastoihin alkaen 15€/kk. *Avaa tästä maksuton asiakkuus Nordnettiin.
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Haetko säästöillesi tuottoa vai pidätkö turvallisempana säilöä rahaa tilillä inflaatiosta huolimatta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *