Miten valita rahasto, johon alkaa sijoittaa?

  • tehnyt

*Postaus sisältää affiliate-mainoslinkin Nordnettiin.

Rahastot houkuttelevat uusia sijoittajia mukaan sijoittamisen peliin, eikä syyttä – rahastot ovat helppo tapa päästä kiinni osakemarkkinaan ja parempi tapa koittaa kerryttää varallisuuttaan kuin säästöjen makuuttaminen tilillä. Nykyään rahastosijoittamiseen pääsee kiinni jo 10€ summilla kuukaudessa, joten se ei enää ole vain jo valmiiksi rikkaiden luksusta. Rahastoja on myös tarjolla nykyään entistä enemmän, mutta voi olla todella vaikea päätellä, mikä rahasto on itselle hyvä ja miten valita sopiva rahasto. Rahaston valinnassa vaikuttavia asioita pitäisi olla omat tavoitteesi (mitä rahastolta odotat), arvosi (mihin haluat sijoittaa) ja sijoitushorisonttisi (kuinka kauan tulet rahoja rahastossa pitämään). Näiden avulla jokainen saa varmasti löydettyä itselleen useitakin mielenkiintoisia rahastoja. Näiden lisäksi tulisi kuitenkin huomioida muutama asia, jotka vaikuttavat sijoituksiisi kokonaisuutena.

Kulut. Rahastojen kulut kerrotaan rahastoissa prosenttiosuuksina rahaston varoista, eli kulut siis maksetaan rahastoista, vaikka rahasto ei tekisi voittoa. Kulut vaihtelevat näennäisesti kuluttomista rahastoista jopa useisiin prosentteihin. Käytännössä kulut koostuvat siitä, mitä rahastoa pyörittävälle taholle maksetaan rahaston ylläpitämisestä sekä muista juoksevista kuluista, joiden sisältö riippuu rahastosta. Rahaston kuluja ovat esimerkiksi osakekauppaan liittyvät kaupankäyntikulut (eli rahaston sisällä olevien osakkeiden ostaminen ja myyminen maksaa) sekä säilytyspalkkiot. Lisäksi on tärkeää selvittää onko kyseisillä rahastoilla merkintä- ja lunastuspalkkiot (jotka maksat rahastoa ostaessa ja myydessä) sillä välittäjällä, jota aiot käyttää. Kulut kannattaa aina tutkia tarkkaan rahaston avaintietoesitteestä. Rahaston kulujen pitäisi olla merkittävä tekijä siinä, miten valitset rahaston, koska kulut syövät automaattisesti voittoa. Jos siis et odota rahastolta isoja voittoja, ei isoja kulujakaan välttämättä kannata maksaa. Yksi prosentti sadasta eurosta on vielä varsin vähän, mutta jos lasket saman miljoonasta, maksaisit kuluissa jo 10 000€. Kannattaa huomioida, että juoksevat kulut tulevat siis syömään rahaston varoja joka ikinen vuosi.

Nordnetin kautta voit sijoittaa rahastoihin alkaen 15€/kk. *Avaa tästä maksuton asiakkuus Nordnettiin.
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Aktiivinen vai passiivinen. Olemassa on aktiivisia ja passiivisia rahastoja. Passiivinen rahasto seuraa jotakin indeksiä, jonka mukaan rahasto muodostuu. Rahasto muodostetaan tämän indeksin mukaan tietyn aikajakson välein, joten rahastoa itseään ei hallinnoida aktiivisesti. Aktiivisessa rahastossa taas on taustalla niin sanottu salkunhoitaja, ihan oikea ihminen, joka tekee töitä saadakseen rahaston omistajille tuotettua voittoa. Passiivinen rahasto siis vain ”on” ja aktiivista valvotaan ja muutetaan aktiivisemmin. Tämä johtaa pariin asiaan: passiivisten rahastojen kulut ovat lähtökohtaisesti matalammat kuin aktiivisilla, koska salkunhoito (esim. markkinan analysointi) maksaa. Sen, onko kannattavampaa sijoittaa aktiiviseen vai passiiviseen rahastoon saa jokainen päättää itse. Lyhyesti voisi kuitenkin todeta, että jos markkinalla on paljon sijoittajia, aktiivisen rahaston salkunhoitajan on hankalampi valita salkkuun osakkeita, jotka tuottaisivat erityisen paljon voittoa rahastolle. Toisaalta passiivinen rahasto seuraa tietyin ehdoin jotakin indeksiä, mikä tarkoittaa sitä, että rahasto sisältää mitä vain, mikä sattuu silloin osumaan indeksiin. Aktiivinen rahasto pystyy antamaan siis enemmän lupauksia siitä, millä arvoilla rahastoon valitaan osakkeita.

Hajautus. Kirjoitan hajautuksesta varmasti jossain vaiheessa vielä erikseen, mutta rahastojen kannalta kannattaa miettiä, minkälaisen hajautuksen niillä saa. Rahaston valinnassa hajautuksella tarkoitetaan siis sitä, kuinka sijoituksesi ovat hajautuneet eri toimialoille, markkinoille, maantieteellisesti ja niin edelleen. Käytännössä siis mitä useammalle taholle sijoituksesi ovat jaoteltuna, sitä paremman hajautuksen saat. Hajautus tuo turvaa siihen, että jos jokin toimiala esimerkiksi laskee, se on vain yksi osa salkusta. Jos muut toimialat voivat hyvin, ei tappio välttämättä edes näy salkussa. Jos sijoittaa Helsingin pörssin kautta suoriin osakkeisiin, voi rahastoilla saada helposti hajautusta myös muiden maiden pörssien osakkeisiin. Hajautuksesta kannattaa myös huomioida, että jos omistat muita samalle markkinalle sijoittavia osakkeita tai rahastoja, saatat useampaakin kautta omistaa saman yhtiön osakkeita. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, mihin oma salkkusi tällä hetkellä sijoittaa ja mitä rahaston mukana tulee.

Miten olet löytänyt itsellesi sopivat rahastot ja miten olet niitä arvioinut? Oletko aluksi päätynyt maksamaan ihan liikaa kuluja rahastosta, kunnes olet havainnut kuinka kalliiksi se tulee?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *