Miksi kirjoitan naisten raha-asioista ja sijoittamisesta

  • tehnyt

Sain kaveriltani eilen kysymyksen, jonka myötä jouduin hieman itsekin miettimään, että mihin uskomukseni naisten rahasta oikein perustuu. Kysymys meni suunnilleen: ”Onko naisten taloudellisen itsenäisyyden kanssa oikeasti nykypäivänäkin vielä ongelmia?”. Vaikka tähän kysymykseen vastaaminen vaatii useamman eri aihealueen tarkastelua, päätin nyt alkaa tutkia muitakin lähteitä kuin omia käsityksiäni ja kuvitelmiani asiasta. Aloitan aiheesta naisten raha, tulot, säästäminen, eläke ja sijoittaminen oikeasti tilastoihin perustuen.

Koska seuraavassa tilastojen läpikäynnissä en hirveästi avaa syitä naisten ja miesten eroille, mutuilen tähän alkuun, että naisten palkkakuoppa on todellinen, mutta se ei ole ihan niin mustavalkoinen, kuin miltä se välillä saadaan kuulostamaan. Vain osa palkkaeroista johtuu suoraan siitä, että annettaisiin naiselle vähemmän palkkaa kuin miehelle samasta työstä. Osa tästä ei edes johdu törkeästä työnantajasta, joka tarkotuksenmukaisesti antaisi naisille vähemmän palkkaa, vaan naiset esimerkiksi myös saattavat pyytää vähemmän palkkaa. Palkkakuoppaan vaikuttaa paljon äitiyslomat, etuudet, naisvaltaisten alojen palkkaus jne. Toistan: se, että naiset saavat vähemmän palkkaa, ei johdu suoraan siitä, että olisit nainen. Siitäkin huolimatta, tilanne on epäreilu.

Mitä sanoo tilastot naisten tuloista ja sijoittamisesta?

Tilastokeskuksen tietojen pohjalta (08/2020) naisten ja miesten tulojen kehitys ylöspäin alkaa erota jo 25-vuotiailla ja sitä vanhemmilla, eli miehet alkavat tienata enemmän ja nopeammin, kun naisten palkkakehitys tasaantuu. Naiset tienaavat miehiä enemmän ainoastaan 19-20-vuotiaiden ikäluokassa, mutta tätä selittää paljon miesten suorittama asepalvelus, kun naiset astuvat työelämään. Jos mietitään keskimääräisen 19-20-vuotiaan naisen tuloja, voidaan varmaan jo nyt nähdä, mitä tämä tarkoittaa naisen koko elämän aikana saamista tuloista verrattuna miehiin. 30-vuotiaasta alkaen naisilla tulotaso pysyttelee tilastojen mukaan hieman vajaassa 80% tai maksimissaan 85% miesten tuloista ja nyt puhutaan tuloista ihan eläkkeelle asti. Naisten ansiotulojen kehitys alkaa hiipua 27-33-ikävuosien välillä, kun miehillä ansiotulojen kasvu jatkuu. Suurin ero tuloissa on 45-50-vuotiaiden ikäluokassa, kun miehet saavat tuloja noin 10t€ vuodessa enemmän kuin naiset. Koska naiset tienaavat kokonaisuudessaan vähemmän, 70-vuotiaan naisen vanhuuseläke vastaavan miehen eläkkeeseen nähden on noin 75%. Nyt tässä esitetyissä numeroissa ei ole eroteltuna sitä, miten tulot eroavat palkkatulojen, omasta yrityksestä saatujen tulojen ja esim. osinkotulojen välillä, mutta tietoa niistäkin voit käydä katsomassa kyseisestä raportista.

Jos naiset tienaavat palkkatuloina vähemmän kuin miehet, miten sukupuolierot näkyvät sijoittamisessa? Euroclearin tilastojen mukaan (9/2020) Suomessa pörssiin sijoittavista yksityishenkilöistä (eli kotitalouksista) 33% on naisia ja 67% miehiä. Jos taas katsotaan yksityishenkilöiden osakeomistuksien jakautuminen pörssiyhtiöissä, naiset omistavat 22% osakeomistuksista ja miehet 78%. Tästä siis lyhyenä päättelynä: pörssiyhtiöiden osakkeisiin yksityishenkilöinä sijoittaa tuplasti enemmän miehiä kuin naisia ja miehet omistavat suhteessa naisia enemmän osakkeita. Tämäkään tilasto ei ole mustavalkoinen, koska moni sijoittaa lisäksi esim. oman sijoitusyhtiön kautta ja näissä tilastoissa on huomioitu vain suorat osakeomistukset, eikä muita sijoitusmuotoja.

Yle uutisten tekemän julkaisun (5/2020) pohjalta löytyi myös muutama mielenkiintoinen havainto, jotka voin hyvin uskoa todeksi, vaikka en nyt kaivanutkaan tilastoja itse näitä varten (uutisen linkin kautta löytää kyllä nekin, jos mielenkiintoa on). Säästäminen aloitetaan vasta noin 40-vuotiaana ja aktiivisimmillaan säästetään 55-65-vuotiaina, jolloin säästetään erityisesti eläkepäiviä varten. Miehet säästävät kokonaisuudessaan eläkepäiviä varten enemmän kuin naiset. Naiset taas säästävät lomailua ja matkustamista varten enemmän kuin miehet. 18-34-vuotiaat laittavat ennemmin rahaa säästöön lomailua kuin omistusasuntoa varten. Naiset säästävät useammin rahaa tilille, kun miehet taas sijoittavat useammin rahastoihin ja osakkeisiin. Säästämiseen vaikuttaa enemmän pitkäjänteisyys kuin tulot, eli pienituloisetkin saavat halutessaan rahaa säästöön, mutta osa kovatuloisistakin kokee, että rahaa ei riitä säästettäväksi.

Taloustaidon julkaisussa (8/2020) käydään läpi naisten ja miesten sijoittamisen eroja. Tutkimusten mukaan naiset ovat keskimääräisesti miehiä parempia sijoittamaan muun muassa passiivisemman kaupankäynnin vuoksi, jolloin kaupankäynnin kulut eivät syö voittoja ja naisten sijoitustyyli osakkeisiin on harkistevampaa. Miehet sijoittavat silti useammin ja enemmän, mutta yhä suurempi osa Nordnetin uusista asiakkaisista on naisia. Nordnetin asiakkaista naisten osakesalkku on keskimäärin noin puolet (16t€) miesasiakkaiden salkuista (31t€).

Danske Bankin kyselyn mukaan miehet näkevät sijoittamisen hauskana harrastuksena ja keinona rikastua. Naiset taas kokevat sijoittamisen miehiä useammin vaikeaselkoiseksi eivätkä luota omiin kykyihin sijoittaa. Suurimpana syynä olla sijoittamatta pidetään kuitenkin sitä, että ei ole rahaa, toiseksi suurimpana syynä sitä, että omasta mielestään ei ole vielä riittävän taidokas siihen. Kokonaisuudessaan vain 36% suomalaisista sijoittaa: miehet useammin kuin naiset, ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittaneet useammin kuin peruskoulun käyneet.

Kauppalehden mukaan (3/2020) Nordnetin asiakkaista vuonna 2019 naisasiakkaiden sijoitukset tuottivat tuplat miesten sijoituksiin verrattuna: miehillä voittoa tuli 12% ja naisilla 24%. Nordnetin naisten osuus asiakkaista nousi 28 prosentista 34 prosenttiin vuonna 2019 ja kahdessa vuodessa naisasiakkaiden määrä Nordnetillä onkin tuplaantunut.

Niin miksi siis puhun naisten rahasta ja sijoittamisesta?

Vaikka edellä listattujen tietojen mukaan on varmaan selvää, että naiset paitsi tienaavat elämänsä aikana vähemmän ja huonommin, myös sijoittavat vähemmän ja säästävät ehkä lyhyempikatseisemmin kuin miehet. Naiset eivät myöskään uskalla sijoittaa, koska sijoittaminen koetaan vaikeaksi. Tässä kaikessa on jo syytä sille, että vaikka naisten rahapuhe on lisääntynyt huomattavasti viimeisien vuosien aikana, sille on edelleen paljon tarvetta, jotta sijoittamisessa oltaisiin tasa-arvoisia miesten kanssa, edes sijoittavien naisten määrässä, jos ei vielä sijoitetuissa rahoissa.

Tämän lisäksi, naiset hukkaavat aivan järjettömän määrän potentiaalia, kun eivät sijoita. Pelkkä säästäminen ei kannata, lue vaikka inflaatiosta, mutta lisäksi naiset menettävät niin paljon hyviä paikkoja oman varallisuuden kerryttämiseen. Miehet siis tienaavat enemmän, sijoittavat enemmän ja täten nauttivat sijoittamisen hyödyistä myöhemmin elämässään enemmän. Ja tätä eroa ei korjata sillä, että naiset innostuvat sijoittamisesta vasta sitten, kun asuntolaina on maksettu pois 40-50-vuotiaana. Tätä aukkoa voi koittaa täyttää näyttämällä naisille esimerkkiä sijoittamisesta sekä puhumalla avoimemmin rahasta ja sijoittamisesta, mikä on sitä, mihin myös itse pyrin.

Vaikka koko tässä aiheen avauksessa en puhunut vielä mitään yhteiskuntarakenteista sekä aika vähän tasa-arvoon vaikuttavista uskomuksista ja psykologiasta, ne ovat aiheita, jotka ovat henkilökohtaisesti tärkeitä ja tulen niistä vielä puhumaan. Naisten taloudellinen itsenäisyys ja miksi se on tärkeää, taloudellinen väkivalta ja niin edelleen, ovat aiheita, joista puhutaan ihan liian vähän.

Tässä vielä käyttämäni lähteet, jos haluat tutustua itse aiheeseen:
Omaisuustulot kasvattavat sukupuolten välistä tuloeroa – ja tuovat etenkin miehille taloudellista turvaa myös eläkkeellä, Mira Kajantie, stat.fi 18.8.2020
Tilastot – Mies- ja naispuoliset sijoittajat, euroclear.com
Suomalaisten säästöhalut ovat nousussa, STT, YLE uutiset 24.5.2020
Naisten sijoitusnälkä pörssissä kasvaa – mitä yhtiöitä naiset ja miehet nyt suosivat?, Matti Remes, Taloustaito 4.8.2020
Suomalaisille miehille sijoittaminen on harrastus, naisille haaste, Danske Bank
Naiset päihittivät miehet osakepoiminnassa viime vuonna Nordnetillä, Kauppalehti 5.3.2020

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *