Taloudellinen itsenäisyys ei ehkä tunnu olevan naisille niin tärkeää, vaikka se onkin olennainen osa koko itsenäisyyttä. Itsenäisyys kirjaimellisesti tarkoittaa itsemääräämisoikeutta, eli tässä tapauksessa oikeutta päättää itse omasta elämästään. Jos ei ole taloudellisesti mahdollista tehdä tärkeitä päätöksiä omaa elämäänsä koskien, voiko silloin olla oikeasti itsenäinen? Voidaan varmaan yhdessä todeta, että stereotyyppisesti Suomessa naisen taloudellinen asema ei ole niin perheissä kuin koko yhteiskunnassakaan yhtä vahva kuin miehen. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa nainen saattaa keskellä oman elämänsä kriisiä joutua olemaan taloudellisesti riippuvainen esimerkiksi (ex-)kumppanistaan tai muusta perheestään, mikä johtaa rajoitettuun vapauteen vaikuttaa omaan elämäänsä. Vaikka tässä on käytetty hyvin stereotyyppistä asetelmaa, on silti syytä harkita, olisiko ihan jokaisella sivilisäätyyn tai elämäntilanteeseen katsomatta syytä pitää huolta omasta ”pakorahastaan”.
Törmäsin jenkeissä olemassa olevaan termiin ”run money” tai ”getaway money”. Siellä tämän rahan perinne siirtyy joissakin perheissä oppina äidiltä tyttärelle. Suomessakin ilmiö on hyvin pienimuotoisesti havaittavissa esimerkiksi silloin, kun treffeille lähtiessä pidetään huoli, että tyttärellä on rahat ainakin taksikyytiin, jos deitit ei sujukaan sovitusti. Tämän ajatuksen ei ole kuitenkaan tarkoitus sanoa, että miehiä tai mitään muutakaan olisi pakko ”paeta”, vaan saada ajattelemaan, millaista vapautta elämänvalintoihin omien säästöjen turva voi tuoda. Vastaan tuli myös asenteikkaampi ”F*** You Money”, mutta idea on sama: sillä pääsee pihalle tilanteista, jotka eivät ole itselle hyväksi.
Tällaisen pakorahan merkitys voi henkisesti olla valtava ja mielestäni ainakin jokaisella naisella pitäisi olla jemmassa summa, jonka avulla on mahdollista pakata kamansa, eikä joutua ikinä katsomaan taakseen. Pakoraha voi siis auttaa ulos huonosta parisuhteesta, epäonnisesta asumisjärjestelystä tai hitaasti tappavasta uravalinnasta oravanpyörässä. Parhaassa tapauksessa pakorahaa ei joudu ikinä käyttämään, mutta tieto siitä, että raha on olemassa, tuo mahdollisuuden pitää kiinni omista rajoistaan ja hyvinvoinnistaan.
Pakoraha liippaa läheltä yleensäkin jokaiselle taloudellisesti valveutuneelle suositeltua hätävaraa ja yleisestikin touhutonnina tunnettuja säästöjä, joiden tarkoitus on olla kirjaimellisesti hätävarakassa silloin, kun elämä yllättää ikävästi. Yleensä tämä tarkoittaa kuitenkin esimerkiksi sairastumista tai vaikka auton yllättävää rikkoutumista – ei avioeroa tai töissä burnouttaamista. Hätävaran merkitys onkin olla turvana silloin, kun tapahtuu jotain, mikä laskee elämänlaatua huomattavasti ja jonka korjaamiseen tarvitaan nopeasti käsillä olevaa rahaa. Pakorahan ero tähän on kirjaimellisesti se, että sen avulla on tarkoitus päästä pihalle tilanteista, joihin muuten joutuisi jäämään kärvistelemään.
Onko sinulla riittävästi säästöjä, jotta voit luottavaisin mielin ottaa ja lähteä, jos löydät itsesi liian hankalasta tilanteesta? Oletko ikinä miettinyt, tekisitkö elämässäsi erilaisia valintoja, jos et joutuisi miettimään romahtaako taloutesi?
