Taloudellinen etuoikeus

  • tehnyt

Olet varmaan kuullut valkoisesta etuoikeudesta tai miesten etuoikeudesta, mutta oletko ikinä kuullut taloudellisesta etuoikeudesta (financial privilege)? Taloudellinen etuoikeus kertoo siitä, miten etuoikeutettu olet esimerkiksi turvaverkon, kasvatuksen ja yleensäkin ”elämää helpottavien” taloudellisten asioiden suhteen.

Jos lähdetään siitä, että suomalaiset ovat pääasiassa taloudellisesti etuoikeutettuja moneen muuhun maahan verrattuna, koska meillä on esimerkiksi julkinen terveydenhuolto ja sosiaaliturva, mitkä toki rahoitetaan veroilla. Nämä ovat kuitenkin asioita, mitkä tuovat myös taloudellista turvaa eli vaikka menettäisit elämässäsi kaiken, saat ainakin jotain apua yhteiskunnalta pysyäksesi hengissä ja turvassa. Itse olen lähinnä kiitollinen tästä taloudellisesta turvasta, eikä siitä kannatakaan kokea syyllisyyttä.

Kuitenkin oman kansammekin sisällä osa on taloudellisesti etuoikeutetumpia kuin toiset. Taloudellista etuoikeutta on ehdottomasti ihan fyysiset asiat ja saatu omaisuus, kuten vanhemmilta käyttöön saatu auto, perintö, lahjoitukset, vanhempien maksamat laskut sekä tarjoamat ruuat. Suomessa on monia ihmisiä, jotka eivät saa vanhemmiltaan tai muiltakaan läheisiltä näitä ”etuuksia”, koska siihen ei ole varaa, vaikka kuinka esimerkiksi vanhemmat haluaisivat niitä antaa. Jos taas saat näitä etuuksia, ei niitä ole syytä hävetä, vaan ymmärtää, että olet siinä mielessä etuoikeutettu. Itse olen ehdottomasti hyötynyt siitä, että vanhempani ovat voineet taloudellisesti hyvin ja olen juurikin saanut tarvittaessa apua ja ajanut esimerkiksi pitkään äitini omistamalla autolla, vaikka maksoinkin kulut itse. Oma asenteeni on kuitenkin se, että haluan pyrkiä olemaan mahdollisimman taloudellisesti itsenäinen – haluan siis elämäni olevan mahdollisimman taloudellisesti riippumaton läheisistäni. Se on henkisesti uskomattoman helpottavaa, koska rahaa tai kiitollisuudenvelkaa ei ole täten pakko sotkea ihmissuhteisiin.

Taloudellista etuoikeutta on kuitenkin fyysisten asioiden ja suoran rahallisen avun lisäksi sen aineeton osa: osaaminen ja henkinen puoli. Esimerkiksi joku, joka voi aina luottaa siihen, että on taloudellisesti turvattu läheisten toimesta (vaikka sitä apua ei joutuisi käyttämään) ja tietää, että saa esimerkiksi halutessaan lainaa, koska läheiset voivat lähteä takaamaan sitä, on taloudellisesti etuoikeutettu. Tällaisella henkilöllä on periaatteessa mahdollisuus ottaa enemmän riskejä elämässään ilman huolta siitä, että epäonnistuminen pilaa elämän totaalisesti. Toisaalta takaajan avulla voi saada esimerkiksi asuntolainan helpommin tai paremmilla ehdoilla, jolloin saa jälleen lisää taloudellista etua muihin verrattuna.

Osaamisen kannalta taloudellinen etuoikeus on kaikki kasvatuksesta tai elinympäristöstä saadut taidot ja opit, jotka auttavat hallitsemaan ja käsittelemään omia rahoja paremmin. Jos saat kotoa opit siitä, miten säästät rahaa hankintoja varten pikavippien ottamisen sijaan, saatat säästyä ottamasta niitä ja arvomaailmasi rakentuu sen pohjalle, että hankit vain asioita, joihin sinulla itselläsi on varaa. Jos taas saat jo kotoa opit sijoittamiseen tai vanhempasi ovat sijoittaneet kanssasi sinua varten jo lapsesta asti, saat hurjan etumatkan niihin, jotka tutustuvat sijoittamisen aloittamiseen yksin vasta sitten, kun sattuvat siihen uskaltautumaan. Ne, jotka eivät saa nauttia taloudellisesta etuoikeudesta, joutuvat näkemään enemmän vaivaa ja maksamaan vähän enemmän, jos haluavat päästä samaan tilanteeseen kuin taloudellisesti etuoikeutetumpi.

Jos miettii, että miten taloudellinen etuoikeus nyt sitten oikeasti vaikuttaa, voi asiaa katsoa myös ns. Boots Theoryn kautta (lähtöisin alunperin Terry Pratchett:in romaanista Men at Arms, jos haluat tutkia asiaa enemmänkin), joka kuvaa sosio-ekonomista epäreiluutta. Tarina menee suunnilleen näin:
”Samuel tienaa 38 dollaria kuussa. Tarjolla on kahdenlaisia kenkiä. Ihan välttävät kengät maksavat 10 dollaria ja paremmat kengät taas 50 dollaria. Näistä huonommat 10 dollaria maksavat kengät kestävät käytössä ehkä noin vuoden ja lopulta vuotavat niin, että niillä kulkiessa jalat kastuvat aina. 50 dollaria maksavat kengät taas kestävät käytössä helposti 10 vuotta ja pitävät jalat kuivina. Samuelilla ei ole varaa ostaa parempia kenkiä. Niimpä 10 vuodessa hän käyttää kenkiin 100 dollaria, mutta kulkee silti märin jaloin.”
Tarina kertoo hyvin siitä, kuinka yhteiskunta on rakennettu niin, että rikkaiden on helpompi pysyä rikkaina ja köyhien köyhinä. Jos olet saanut jo kotoa jommat kummat lähtökohdat, sinun täytyy tehdä jotain kasvatuksestasi poikkeavaa, jotta päädyt toiselle puolelle tätä ”jakoa”.

Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että taloudellisessa etuoikeudessa ei ole mitään hävettävää ja siitä hyötyminen on ok tiettyyn mittaan asti. Jos käytät taloudellista etuoikeuttasi parantaaksesi omaa asemaasi, jotta voit toimia paremmin ja olla parempi ihminen, käytät sitä oikein. Toisaalta ainakin itse olen tietoinen taloudellisesta etuoikeudestani, mutta pyrin hyödyntämään sitä tietoisesti mahdollisimman vähän – haluan siis olla taloudellisesti itsenäinen. Ajattelen asiaa vähän niin, että haluan pystyä tarjoamaan itselleni tarvitsemani ja haluamani asiat ja jos saan taloudellisen etuoikeutukseni vuoksi jotain lisää, se on vain ”plussaa”. Tietenkin olen kiitollinen esimerkiksi saamastani kohtuullisesta talouskasvatuksesta ja siitä, että minulla on olemassa turvaverkko, jos oikeasti kävisi jotain, mikä romauttaisi oman talouteni totaalisesti. Tietoisuus omasta taloudellisesta etuoikeudesta vähentää myös tarvetta laukoa kommentteja siitä, miten jonkun toisen taloudellinen ahdinko on täysin tämän omaa syytä tai että kyllä kuka tahansa pystyisi säästämään näin ja näin paljon. Asia ei aina ole mustavalkoisesti pystymisestä kiinni.

”If you don’t have to think about it, it’s a privilege.”

Oletko ikinä miettinyt, oletko taloudellisesti etuoikeutettu ja millä tavalla?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *